Tämä on yhteisen matkamme pää.
Olen kulkenut kanssasi tarpeeksi kauan,
olen nähnyt allani avautuvan haudan.
Olen tanssinut tauotta nuoralla,
olen oppinut elämään reunalla.
Olen totellut tarkasti tahtoasi,
kuunnellut lipeviä lupauksiasi.
Lupasit siivet jotka kantaisi korkeuksiin,
vaikka yritit vetää mua mukanas helvettiin.
Ei enkeliks kuolla kauheuksien kautta,
vaan kokemalla korkeimman rajatonta rakkautta.
Katso mua nyt hetki kunnolla,
olen kuihtunut, säröillyt, hajalla.
Olen pilannut itseni sinun takiasi,
olen saanut sinusta tarpeekseni.
Käännän toisen poskeni viimeisen kerran,
lyö vielä niin tulet tuntemaan Isäni, Herran
vihan painavana taakkana harteillasi,
terävinä kivinä kengissä matkallasi.
Hyvästi Alfred, nyt hyvästi jää.
Tämän jälkeen et minua nää,
En tahdo sua enää ikinä takaisin,
pysy poissa, kaukana luotani!
16.3.2015
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti