Sanat hukassa

Mä en oo saanut pitkään aikaan kirjoitettua yhtään mitään. Sanat vaan pakoilee mua ja pää lyö tyhjää ja toisaalta joku muu on jo kirjoittanut kaiken niin hyvin, että välillä tuntuu turhalta edes yrittää raapustaa yhtään mitään. Voi olla et vietä vielä alitajuisesti suruaikaa, kaikkien niiden runojen muistoa kunnioittaen, jotka katos bittiavaruuteen viime syksynä kun tietokoneen kovalevy otti loparit kunnioittamatta sopimuksen mukaista irtisanomisaikaa, tai sitten inspiraation lähde vaan on ilmastonmuutoksen myötä päässyt hetkellisesti (toivottavasti) kuivumaan. Tässä teille biisi joka kertoo hyvin mun tän hetkiset fiilikset. Palataan asiaan kun on taas jotain asiaa.

Hyvää kesän alkua!
Ninni Laurén