Sielun maisemani

Sielun maisemani

tiistai 12. joulukuuta 2017

Kynttilöitä ja kimmellystä (eli pari sanaa kuluneesta vuodesta)

 Hei vaan kaikki! Taas on mennyt melkein vuosi täysin hiljaiselon merkeissä. Sanat ovat edelleen pysyneet piilossa. Onkohan täällä enää ketään lukemassa näitä minun höpöttelyjäni?
Joskus, tai oikeastaan aika usein joku muu on jo sanoittanut tai kirjoittanut omassa päässä pyörivät ajatukset niin hyvin, ettei itse oikein viitsi edes yrittää. Tänään kuuntelin  spotifyn minulle kokoamaa suositussoittolistaa ja sieltä korviini pomppasi Haloo Helsingin laulu, "Terveisin mä". Tämä kappale on ihanan hyväntuulinen selviytymis- ja voimabiisi jonka sanoituksiin voin samaistua hyvin.
Vielä ei kyllä mennä kohti kevättä, mutta joulua kohti kuitenkin. Kulunut vuosi on ollut yksi elämäni mahtavimmista, mutta myös ajoittain aika raskas. Opintoja oon saanut eteenpäin ihan kivasti. Lisäksi oon viettänyt aikaa ystävieni kanssa, seikkaillut ja nähnyt uusia paikkoja (muun muassa Kööpenhaminan, Kolin ja Sallan), hiihtänyt, pyöräillyt, lasketellut, löytänyt uuden ponirakkauden, oppinut laukkaamaan ilman satulaa, leikkinyt vähän kotia Herra T:n ja hänen kämppiksensä kanssa sekä toteuttanut muitakin pienempiä ja suurempia unelmia.
Kaikenkaikkiaan takana on siis oikeinkin kiva vuosi ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti seuraavaa. Ensi vuonna lupaan panostaa blogiin enemmän ja pitää teitä paremmin ajan tasalla.

Hyvää adventin aikaa ihanat!
💗: Ninni ja Nipsu


Sallassa pikkuveljien kanssa



Kööpenhaminan kukkasia
Petteriponi 💗

Ei kommentteja: